I may not always be perfect
but i'll always try
----------------
Tänään vähän parempi fiilis, taitaa olla jopa enemmän plussavoittoinen:
- ei edistystä poikarintamalla, tänään ei oo oikein oltu näköetäisyydellä
- eräs kaveri, joka ei oo ollut meidän kanssa pitkään aikaan kunnolla, ja nyt ruvennut olemaan kun mitään ei olis tapahtunut
+ paljon koulujuttuja tänään, kaikki meni paljon odotettua paremmin
+ kavereiden riidat alkaa selvitä, ainakin osittain mun ansiosta
+ vanhojen kavereiden kanssa entistä kivempaa, uudempien kanssa välit paranee
+ meidän kissat on tänään asunut meillä 2 viikkoa, ja ne on jo nyt vienyt mun sydämen
Pitäisköhän alkuun tylsistyttää taas poikakuulumisilla. Tänään tosiaan ei oo oikeen oltu näköetäisyydellä, ohikulkiessa vaan nähty, mutta sillon kyllä katottiin silmiin. Mä olen kyllä kauempaa katellut ja en vaan ymmärrä miten joku voi tuntua niin sopivalta. :)
Sitten tosiaan yks kaveri, jonka kanssa ei pahemmin ole oltu tekemisissä kuin tunneilla, on alkanut nyt taas yrittää olla niiin hyvää kaveria että. Koko 9. -luokan aikana ei oo oltu välkillä/vapaa-ajalla yhdessä kun se on ollut vain poikaystävänsä kanssa. Nyt niillä selvästi näyttää menevän vähän huonommin ja nyt yrittää taas olla kaveri. Me on kyllä sanottu sille siitä, että luuleeko se, että me oltais kuin mitään ei olis tapahtunut, mut se vaan menee ihan hiljaiseksi eikä sano mitään. Mä ite oon kai eniten kaveriporukasta tämän ihmisen aikeita vastaan, muut hyväksyy paremmin. Mua vaan ärsyttää kauheesti tollainen, että sillon kun on poikaystävä, niin kaverit on kakkossijalla, mut sitten kun suhde loppuu, ollaan taas kuin ei mitään.
Tosiaan koulujutut tänään tosi hyvin mennyt. Ruotsin koe oli, ja siitä olikin odotukset aika korkealla, kun oon yleisestikin ihan hyvä ruotsissa. Joten se meni ihan hyvin. Äikän tunnilla pidettiin puheita, ja omani meni ihan hyvin, vaikka vähän jännittikin. Mutta suurin ihme oli, kun saatiin uskonnon etiikan työt takaisin (jonka tein yhdessä yhden kaverin kanssa seksuaalivähemmistöistä) ja saatiin siitä 8! En olisi ikinä uskonut. Tehtiin se nimittäin kahdessa päivässä ja kopioitiin melkein kaikki suoraan jostain. Lisäksi se piti painottua pohdintaan, eikä meillä ollut pahdintaa melkein yhtään. Joten olen iloinen. :D
Ja eilen kertomani riita hyvän kaverini ja hänen ihastuksen välillä näyttää olevan selkenemään päin, ei kyllä vielä uskalla mitään varmaa sanoa mutta toivon. Lisäksi olen iloinen, kun sopu on varmaan saanut alkunsa siitä, kun toimin välienselvittäjänä. Tämä poika pyysi puhumaan järkeä kaverini päähän, ja vähän yritinkin, ja siitä on selvästi ollut hyötyä.
Seuraavaa tuskin tarvitsee kauheasti selitellä, olen nauttinut kavereitteni seurasta ja vaikuttaa että suhteet uudempiikin kavereihin paranee koko ajan.
Kaksi viikkoa sitten meille muutti 2 kissaa, jotka otettiin eläinsuojeluyhdistykseltä. Ne täyttää elokuussa vuoden, eli nuoria on vielä. Nimeltään ne ovat Viiru ja Pesonen, ja eiköhän ole aika selvää, että Viiru on raidallinen ja Pesonen on melkein kokonaaan musta. On ne kyllä niin ihania! Nyt alkaa jo pikkuhiljaa antaa silittää, vaikka vähän ujosteleekin. :) Leikkii kauheasti ja kerjää herkkuja.
tiistai, 20. toukokuu 2008
Silverstein - True Romance
maanantai, 19. toukokuu 2008
Boys Like Girls - Thunder
Hankala alottaa kirjottamaan tätä, kun ei oikeen osaa alottaa ihan tyhjästä. Teen tähän alkuun jonkinnäkösen yhteenvedon mun mielialasta:
Tänään on vituttanut:
- ihastuminen, jonka eteen en uskalla tehdä mitään
- se että oon ihan kusessa siihen
- idiootit ihmiset, jotka oisin halunnut ampua (väh. 3 kpl)
- liikkatunti
- se, kun kaverit on riidoissa ja ite oon siinä välissä (=oon molempien kaveri)
- ylipäätään melkeen kaikki
Tänään oon ollut iloinen:
- siitä, että muhun luotetaan
- siitä, että mun kaverit on ollu tänään ihania
Eli aika negatiivis-voittoinen päivä tänään. Nyt alan purkaa.
Oon ollut jo jonkun aikaa ihastunut yhteen poikaan, aiemmin en oikeen oo saanut vastakaikua. Tasan viikko sitten musiikintunnilla huomasin että tää poika alkoi vilkuilla ja sitä on nyt viikon jatkunu. Aina välillä ollaan satuttu kattomaan yhtä aikaa toisiimme silmiin ja ainakin musta tuntuu tosi vahvasti et ois jotain sähköä meidän välillä. Oon vaan ite niin kauheen ujo tälläsissä asioissa, en tiedä mistä johtuu, mut en oikeen uskalla flirttailla sille tai näyttää muutenkaan että oon kiinnostunu. Sit en tykkää kavereillekaan tästä puhua kun ei tästä kuitenkaan tuu mitään, ja jotenkin oon siis hirveen huono puhumaan kellekään mistään poikajutuista. Tänään oltiin taas musiikintunnilla ja olin ihan sulaa vahaa. Se jotain puhui mulle ja mun kavereille, mut lähinnä vaan silleen heitti ettei mitenkään varsinaisesti mulle puhunu. Kuitenkin tunsin vähän sillä tavalla yhteyttä, et hymyiltiin toisillemme välillä, mut sit kun siinä oli sen kavereita niin se oli taas ihan kun olisin ihan yhdentekevä.
Haluisin ihan kamalasti, et tästä tulis jotain, mut en ite millään uskalla tehä mitään alotetta. Oon kyl sopinut itteni kanssa et nyt enää ujostele vaan yritän jotenkin vihjata sille. Ollaan "koulun arvojärjestyksessä" aika samalla tasolla, et liikutaan kuitenkin ihan suosittujen kanssa, mut ollaan ite kuitenkin aika tavallisia. Ja mä oon ihan yllättyny siitä, kuinka samanlaisia me ollaan, tykätään melkeen kaikesta samasta ja samanlainen huumorintaju. En ois ikinä uskonu kohtaavani niin samanlaista. Saisin sen mesen aika helposti yheltä kaverilta, mut en luota siihen kaveriin niin paljoa et uskoisin että se ei lavertelisi eteenpäin. No katotaan nyt mitä tästä muodostuu.
Sitten tosiaan mulla palaa tosi helposti päreet joihinkin ihmisiin jotka on yksinkertasesti TYHMIÄ. Siis ihmisiä jotka ei tajua asioita/ ovat jotenkin jälkeenjääneitä. Itekin olen kyllä aika friikki mut lähinnä positiivisella tavalla. Meidän koulussa noita tyhmiä ihmisiä sattuu olemaan tavallista enemmän ja varsinkin meidän luokalla on yks harvinaisen jälkeenjäänyt ihminen, joka ei tajua mistään mitään. Ja kun mulla menee hermot niihin, niin mun todella tekis mieli kuristaa ne (mut vaan mun pään sisällä :)
Ja liikka todellakin on aine, jota mä vihaan koko sydämestäni. Se johtuu opettajasta, joka on epäreilu ja sillä on kauheet ennakkoluulot. Ja mua ärsyttää se suunnattomasti, ja nyt on vielä uhka että saan päättötodistukseen nelosen liikasta, vaikka uskon että ei sillä oikeesti oo pokkaa siihen.
Ja sitten tosiaan mun kaveriporukassa on vähän riitaa kahden henkilön välillä, mikä häiritsee mua, koska mä oikeesti välitän mun kavereista ja haluun todella olla niitten molempien kaveri. Se, mikä tässä on oudointa, on se, että yhdestä tohon asiaan liittyvästä jutusta mä oon saanut yhden harvoista ilonaiheista tähän päivään. Kyseessä on siis mun yks parhaista kavereista ja sen ihastus, joka on kanssa meidän kaveriporukassa. Niillä oli tullu riitaa liittyen tän pojan entisiin tyttöystäviin. Tää mun hyvä kaveri on vähän mustasukkanen ja poika ei tajuu oikeen koko juttua kun ei tiiä tän tytön ihastuksesta. Mutta kuitenkin, se mut tekee iloseksi, et oon huomannu että ne molemmat luottaa muhun ja kertoo ajatuksiaan tästä. Kuitenkin haluisin selvittää koko jutun ja en tiiä miten pystyn auttamaan niitä loukkaamatta jompaakumpaa.
Muuten oon kaveriasioihin liittyen tällä hetkellä tosi onnellinen, koska mulla on niitä ihan mukavasti ja ne on kaikki tosi ihania. <3
Tänään on vituttanut:
- ihastuminen, jonka eteen en uskalla tehdä mitään
- se että oon ihan kusessa siihen
- idiootit ihmiset, jotka oisin halunnut ampua (väh. 3 kpl)
- liikkatunti
- se, kun kaverit on riidoissa ja ite oon siinä välissä (=oon molempien kaveri)
- ylipäätään melkeen kaikki
Tänään oon ollut iloinen:
- siitä, että muhun luotetaan
- siitä, että mun kaverit on ollu tänään ihania
Eli aika negatiivis-voittoinen päivä tänään. Nyt alan purkaa.
Oon ollut jo jonkun aikaa ihastunut yhteen poikaan, aiemmin en oikeen oo saanut vastakaikua. Tasan viikko sitten musiikintunnilla huomasin että tää poika alkoi vilkuilla ja sitä on nyt viikon jatkunu. Aina välillä ollaan satuttu kattomaan yhtä aikaa toisiimme silmiin ja ainakin musta tuntuu tosi vahvasti et ois jotain sähköä meidän välillä. Oon vaan ite niin kauheen ujo tälläsissä asioissa, en tiedä mistä johtuu, mut en oikeen uskalla flirttailla sille tai näyttää muutenkaan että oon kiinnostunu. Sit en tykkää kavereillekaan tästä puhua kun ei tästä kuitenkaan tuu mitään, ja jotenkin oon siis hirveen huono puhumaan kellekään mistään poikajutuista. Tänään oltiin taas musiikintunnilla ja olin ihan sulaa vahaa. Se jotain puhui mulle ja mun kavereille, mut lähinnä vaan silleen heitti ettei mitenkään varsinaisesti mulle puhunu. Kuitenkin tunsin vähän sillä tavalla yhteyttä, et hymyiltiin toisillemme välillä, mut sit kun siinä oli sen kavereita niin se oli taas ihan kun olisin ihan yhdentekevä.
Haluisin ihan kamalasti, et tästä tulis jotain, mut en ite millään uskalla tehä mitään alotetta. Oon kyl sopinut itteni kanssa et nyt enää ujostele vaan yritän jotenkin vihjata sille. Ollaan "koulun arvojärjestyksessä" aika samalla tasolla, et liikutaan kuitenkin ihan suosittujen kanssa, mut ollaan ite kuitenkin aika tavallisia. Ja mä oon ihan yllättyny siitä, kuinka samanlaisia me ollaan, tykätään melkeen kaikesta samasta ja samanlainen huumorintaju. En ois ikinä uskonu kohtaavani niin samanlaista. Saisin sen mesen aika helposti yheltä kaverilta, mut en luota siihen kaveriin niin paljoa et uskoisin että se ei lavertelisi eteenpäin. No katotaan nyt mitä tästä muodostuu.
Sitten tosiaan mulla palaa tosi helposti päreet joihinkin ihmisiin jotka on yksinkertasesti TYHMIÄ. Siis ihmisiä jotka ei tajua asioita/ ovat jotenkin jälkeenjääneitä. Itekin olen kyllä aika friikki mut lähinnä positiivisella tavalla. Meidän koulussa noita tyhmiä ihmisiä sattuu olemaan tavallista enemmän ja varsinkin meidän luokalla on yks harvinaisen jälkeenjäänyt ihminen, joka ei tajua mistään mitään. Ja kun mulla menee hermot niihin, niin mun todella tekis mieli kuristaa ne (mut vaan mun pään sisällä :)
Ja liikka todellakin on aine, jota mä vihaan koko sydämestäni. Se johtuu opettajasta, joka on epäreilu ja sillä on kauheet ennakkoluulot. Ja mua ärsyttää se suunnattomasti, ja nyt on vielä uhka että saan päättötodistukseen nelosen liikasta, vaikka uskon että ei sillä oikeesti oo pokkaa siihen.
Ja sitten tosiaan mun kaveriporukassa on vähän riitaa kahden henkilön välillä, mikä häiritsee mua, koska mä oikeesti välitän mun kavereista ja haluun todella olla niitten molempien kaveri. Se, mikä tässä on oudointa, on se, että yhdestä tohon asiaan liittyvästä jutusta mä oon saanut yhden harvoista ilonaiheista tähän päivään. Kyseessä on siis mun yks parhaista kavereista ja sen ihastus, joka on kanssa meidän kaveriporukassa. Niillä oli tullu riitaa liittyen tän pojan entisiin tyttöystäviin. Tää mun hyvä kaveri on vähän mustasukkanen ja poika ei tajuu oikeen koko juttua kun ei tiiä tän tytön ihastuksesta. Mutta kuitenkin, se mut tekee iloseksi, et oon huomannu että ne molemmat luottaa muhun ja kertoo ajatuksiaan tästä. Kuitenkin haluisin selvittää koko jutun ja en tiiä miten pystyn auttamaan niitä loukkaamatta jompaakumpaa.
Muuten oon kaveriasioihin liittyen tällä hetkellä tosi onnellinen, koska mulla on niitä ihan mukavasti ja ne on kaikki tosi ihania. <3
maanantai, 19. toukokuu 2008
Tällänenkin piti tehä..
Tosiaan oon jo pitempään miettiny, että pitäis tehdä blogi kun mullakin noita ajatuksia on vähän liikaa mun pieneen päähän. Jotenkin helpompi purkaa tänne, vaikka kukaan ei lukiskaan, kun kantaa mukana koko ajan. Ja henk. koht. mun on tosi vaikea kertoa toiselle ihmiselle suoraan, mitä mun päässä liikkuu. En jotenkin luota siihen, että toinen ei kertois niitä eteenpäin. Laitan myöhemmin uuden kirjoituksen johon laitan enemmän fiiliksiä, ja niitä löytyy (:
