Hankala alottaa kirjottamaan tätä, kun ei oikeen osaa alottaa ihan tyhjästä.  Teen tähän alkuun jonkinnäkösen yhteenvedon mun mielialasta:

Tänään on vituttanut:
- ihastuminen, jonka eteen en uskalla tehdä mitään
- se että oon ihan kusessa siihen
- idiootit ihmiset, jotka oisin halunnut ampua (väh. 3 kpl)
- liikkatunti
- se, kun kaverit on riidoissa ja ite oon siinä välissä (=oon molempien kaveri)
- ylipäätään melkeen kaikki

Tänään oon ollut iloinen:
- siitä, että muhun luotetaan
- siitä, että mun kaverit on ollu tänään ihania


Eli aika negatiivis-voittoinen päivä tänään. Nyt alan purkaa.

Oon ollut jo jonkun aikaa ihastunut yhteen poikaan, aiemmin en oikeen oo saanut vastakaikua. Tasan viikko sitten musiikintunnilla huomasin että tää poika alkoi vilkuilla ja sitä on nyt viikon jatkunu. Aina välillä ollaan satuttu kattomaan yhtä aikaa toisiimme silmiin ja ainakin musta tuntuu tosi vahvasti et ois jotain sähköä meidän välillä. Oon vaan ite niin kauheen ujo tälläsissä asioissa, en tiedä mistä johtuu, mut en oikeen uskalla flirttailla sille tai näyttää muutenkaan että oon kiinnostunu. Sit en tykkää kavereillekaan tästä puhua kun ei tästä kuitenkaan tuu mitään, ja jotenkin oon siis hirveen huono puhumaan kellekään mistään poikajutuista. Tänään oltiin taas musiikintunnilla ja olin ihan sulaa vahaa. Se jotain puhui mulle ja mun kavereille, mut lähinnä vaan silleen heitti ettei mitenkään varsinaisesti mulle puhunu. Kuitenkin tunsin vähän sillä tavalla yhteyttä, et hymyiltiin toisillemme välillä, mut sit kun siinä oli sen kavereita niin se oli taas ihan kun olisin ihan yhdentekevä.

Haluisin ihan kamalasti, et tästä tulis jotain, mut en ite millään uskalla tehä mitään alotetta. Oon kyl sopinut itteni kanssa et nyt enää ujostele vaan yritän jotenkin vihjata sille. Ollaan "koulun arvojärjestyksessä" aika samalla tasolla, et liikutaan kuitenkin ihan suosittujen kanssa, mut ollaan ite kuitenkin aika tavallisia. Ja mä oon ihan yllättyny siitä, kuinka samanlaisia me ollaan, tykätään melkeen kaikesta samasta ja samanlainen huumorintaju. En ois ikinä uskonu kohtaavani niin samanlaista. Saisin sen mesen aika helposti yheltä kaverilta, mut en luota siihen kaveriin niin paljoa et uskoisin että se ei lavertelisi eteenpäin. No katotaan nyt mitä tästä muodostuu.

Sitten tosiaan mulla palaa tosi helposti päreet joihinkin ihmisiin jotka on yksinkertasesti TYHMIÄ. Siis ihmisiä jotka ei tajua asioita/ ovat jotenkin jälkeenjääneitä. Itekin olen kyllä aika friikki mut lähinnä positiivisella tavalla. Meidän koulussa noita tyhmiä ihmisiä sattuu olemaan tavallista enemmän ja varsinkin meidän luokalla on yks harvinaisen jälkeenjäänyt ihminen, joka ei tajua mistään mitään. Ja kun mulla menee hermot niihin, niin mun todella tekis mieli kuristaa ne (mut vaan mun pään sisällä :)

Ja liikka todellakin on aine, jota mä vihaan koko sydämestäni. Se johtuu opettajasta, joka on epäreilu ja sillä on kauheet ennakkoluulot. Ja mua ärsyttää se suunnattomasti, ja nyt on vielä uhka että saan päättötodistukseen nelosen liikasta, vaikka uskon että ei sillä oikeesti oo pokkaa siihen.

Ja sitten tosiaan mun kaveriporukassa on vähän riitaa kahden henkilön välillä, mikä häiritsee mua, koska mä oikeesti välitän mun kavereista ja haluun todella olla niitten molempien kaveri. Se, mikä tässä on oudointa, on se, että yhdestä tohon asiaan liittyvästä jutusta mä oon saanut yhden harvoista ilonaiheista tähän päivään. Kyseessä on siis mun yks parhaista kavereista ja sen ihastus, joka on kanssa meidän kaveriporukassa. Niillä oli tullu riitaa liittyen tän pojan entisiin tyttöystäviin. Tää mun hyvä kaveri on vähän mustasukkanen ja poika ei tajuu oikeen koko juttua kun ei tiiä tän tytön ihastuksesta. Mutta kuitenkin, se mut tekee iloseksi, et oon huomannu että ne molemmat luottaa muhun ja kertoo ajatuksiaan tästä. Kuitenkin haluisin selvittää koko jutun ja en tiiä miten pystyn auttamaan niitä loukkaamatta jompaakumpaa.

Muuten oon kaveriasioihin liittyen tällä hetkellä tosi onnellinen, koska mulla on niitä ihan mukavasti ja ne on kaikki tosi ihania. <3